Tunturi-Lappi tutuksi ja edunvalvonta linjatuksi
Kahden päivänä aikana määriteltiin konkreettisia keinoja vahvistaa yhteistä edunvalvontaa, alueen elinvoimaa sekä kykyä vastata tulevaisuuden haasteisiin yhdessä. Näiden tehtävien vetovastuut jaettiin kuntien kesken. Ensimmäisiä konkreettisia tehtäviä ovat yhteisen edunvalvonnan vuosikello ja edunvalvontakohteiden määrittely, yhteisen kuntamarkkinointiyhteistyön aloittaminen ja ympärivuotisuuden edistäminen yhteisillä toimilla.
Päivien keskusteluissa nousi usein esiin alueen tunnetuksi tekeminen. Alueen yhteiset näkyvyys- ja markkinointitoimet ovat yksi osa sitä, ja toiseksi yhteinen tilannefakta halutaan tehdä näkyväksi alueelta – ja ensin kirkastaa sen kärki. Valtionhallinnon tasolla ei välttämättä tiedosteta alueen erityisiä piirteitä, kasvua ja haasteita, kuten korjausvelkaa, saavutettavuutta ja asuntopulaa. Samoin matkailun vaikutuksia kuntiin ei välttämättä tunnisteta etelän päätöksenteossa, eikä sitä osata suhteuttaa kuntien pieniin väkilukuihin.
Yhteiset vahvuudet ja jokaisen omaleimaisuus kärkenä
Tunturi-Lappi ei ole vain neljä kuntaa – matkailija ei näe kuntarajoja eikä työntekijä elä tiukasti kuntarajojen mukaan. Investoija katsoo aluetta ja sen mahdollisuuksia kokonaisuutena, muistutti Jenni Sipilä puheenvuorossaan. Tunturi-Lapin alueella on reilu 15 000 asukasta, mutta alueen vaikutus on paljon suurempi kuin alueen väkiluku: on miljoonia matkailijayöpymisiä vuosittain, kansainväliset lentokentät ja laajat maa-alueet ja arktinen toimintaympäristö.Yhteistyötä kuntien välillä halutaan vahvistaa, kuitenkin niin, että kuntien omaleimaisuus säilyy ja alueiden erilaisuus valjastetaan voimavaraksi.
Tunturi-Lapin seutukunnan kunnilla on useita yhteisiä vahvuustekijöitä. Valtakunnallisessa elinvoima-, vetovoima- ja pitovoima eli EVP-mittauksissa Tunturi-Lapin kunnat kuuluvat 25 Suomen menestyvimmän kunnan joukkoon. Vahva EVP-tulos on myös alueemme työllisyysalueella eli Tunturi-Lapin ja Pellon työllisyysalueella. Yritystiheys alueella on Suomen huippua. Muuttoliike on kasvanut alueelle, ja opiskelu ja kansainvälisyys ovat kasvussa. Alue on ainoa Suomessa, jolla on raja niin Ruotsin kuin Norjan kanssa.
Myös tulevaisuuden suunnat ovat kaikille samat: väestö ikääntyy, työvoimapula kasvaa, ulkomaisen työvoiman osuus kasvaa. Julkinen talous tiukkenee ja kansainvälinen kilpailu kovenee. Monipuolisen ja ympärivuotisen elinkeinoelämän merkitys kasvaa. Myös valtiohallinto viestii kunnille, että yhteistyötä on lisättävä. Voittajia ovatkin alueet, jotka toimivat verkostoina.
Päivien aikana tuli esille, että työvoiman saatavuudessa, edunvalvonta-asioissa ja sote-palveluissa tarvitaan yhteistyötä. Samoin harrastusmahdollisuudet, digitaalinen infra, koulutus ja investoinnit voivat olla kuntien yhteistyön teemoja, kuten myös saavutettavuuteen ja matkailuun liittyvät asiat kuten lentoyhteydet, raideliikenne ja tieverkosto. Osa kuntien kehittämisen kohteista on tällä hetkellä hyvä puolestaan tehdä omien linjausten mukaisesti, näistä esimerkeiksi nousivat maankäyttöön liittyvät poliittiset linjaukset.
Ympärivuotisuus elinvoimaisuuden jalustana
Matkailua voi ajatella toimialan sijaan toimintana, joka tuo ostovoimaa ja asiakkaita eri toimialoille, ja tämä virta halutaan alueella tasaisemmaksi, ympärivuotiseksi ja kestäväksi. Suurimpia haasteita on, ettei aluetta tällä hetkellä tunneta kesäkohteena. Lapin keskiyön aurinko ja rauhallinen, turvallinen ympäristö, jossa on helposti saavutettavaa nähtävää ja palauttavaa koettavaa on se, mitä tällä alueella on annettavana.
Tunturi-Lappi nähdään ulkopuolelta jo nyt kokonaisuutena, siksikin matkailun ja muun toiminnan ympärivuotisuuden vahvistamisessa ja esimerkiksi reittien ja alueelta toiselle liikkumisen sujuvoittamisessa tarvitaan yhteistyötä.
Edunvalvonta junaliikenteeseen ja tieverkostoon liittyen on erittäin tärkeä yhteinen päämäärä saavutettavuuden kannalta. Suorat lentoyhteydet alueelle varmistavat kiinnostavuuden matkailualueena.
Seutuseminaarista jokavuotinen
Seutuseminaarin loppuyhteenvedossa keskustelujen henkeä kiiteltiin erityisen hyväksi ja osallistujat kokivat, että yhdessä tähdättiin aidosti tekemään jatkossa asioita tiiviimmässä kuntayhteistyössä.
Kunnanjohtajien toiveena on tehdä seutuseminaarista vuosittainen perinne. Ensimmäisen seutuseminaari oli Muoniossa, ja koska kaikki muut alueet olivat kiinnostuneet seuraavien päivien järjestämisestä, suoritettiin arvonta: ensi vuonna päivät järjestetään Kittilässä. Sitä ennen työ kuitenkin aloitetaan, konkreettisille toimille määriteltiin päivillä ajankohdat, jolloin pienemmät yhteistyöryhmät kunnista kokoontuvat edistämään sovittuja asioita.
Lisätiedot:
Tunturi-Lapin kunnanjohtajat
Laura Enbuska-Mäki, Muonion kunnanjohtaja, laura.enbuska-maki@muonio.fi
Eero Ylitalo, Enontekiön kunnanjohtaja, eero.ylitalo@enontekio.fi
Timo Kurula, Kittilän kunnanjohtaja, timo.kurula@kittila.fi
Markku Vehkaoja, Kolarin kunnanjohtaja, markku.vehkaoja@kolari.fi