Verkkokoulua ja yhtenäistä perusopetusta jo 14 vuotta

Lapin erityisolosuhteet vaativat erityisiä opetusjärjestelyjä niissä kunnissa, jotka ovat pinta-alaltaan suuria ja joissa asutus on harvaa. Enontekiön Kilpisjärvellä aloitettiin koululaisten vanhempien aloitteesta, Enontekiön kunnan, Lapin lääninhallituksen ja Helsingin yliopiston, Opetusministeriön ja silloisen Telen tuella vuonna 1994 opetuskokeilu, jossa kaikki peruskouluikäiset jäivät opiskelemaan omaan kyläkouluunsa. Luokkien 7−9 aineenopetusta tuettiin videoneuvottelulaittein Helsingin II normaalikoulusta. Kolme vuotta kestänyt kokeilu on vakiintunut pysyväksi käytännöksi ja edesauttanut perusopetuksen laadukasta toteutumista lähiopetuksena Lapin käsivarren alueella. Kaikkiaan etälaittein toteutettujen oppituntien määrä on jonkin verran yli 4000.

Kilpisjärven koulussa on tällä hetkellä yhteensä 25 oppilasta, joista neljä on saamenkielisiä. Oppilaiden ikäjakauma on kuudesta 15 vuoteen (esiopetus − yhdeksäs vuosiluokka). Päätoimisia opettajia on neljä, joista yksi on saamenkielinen. Opettajista kaikilla on opettajan kelpoisuus, mutta ei luonnollisestikaan kaikissa opettamissaan oppiaineissa. Yläkoulun vuosiluokkien opetusta tuetaan verkko−opetuksella Helsingin normaalikoulusta neljän tai viiden kurssin verran matematiikassa, ruotsissa ja englannissa. Opettajalla on Helsingissä pieni oppilasryhmä, jonka vuorovaikutus kilpisjärveläisten oppilaiden kanssa on projektin ydinajatuksia. Kerralla etäopetuksen osallistuu vain yksi yläluokka, ja muiden yläkoulun luokkien aineenopetus on kokonaan omien opettajien antamaa lähiopetusta. Kokouksia, kursseja, tapaamisa ja lyhyitä opiskeluprojekteja ja tervehdystapaamisia hoidetaan etälaittein. Nyt on käytössä laajakaista, mutta 14 vuotta sitten aloitettiin yhdellä ISDN- linjalla! 

Oppilaiden näkökulmasta katsoen etuja ovat olleet muun Suomen tuntemuksen lisääntyminen ja uusien tuttavien saaminen kokonaan toiselta puolelta maata, kansainväliset yhteydet sekä koulumatkojen lyheneminen. Kotien kannalta mahdollisuus asua kotona oppilaskotimajoituksen sijasta on ollut erityisen tärkeää. Vieläkin 5 oppilaalla on pitkähköjä koulumatkoja, pisimmillään 55 km.

Opettajien näkökulmasta katsoen tärkeimpiä asioita mallin onnistumisessa ovat olleet toisen koulun tuki ”yläkoulun pidossa”, tutustuminen erilaiseen koulukulttuuriin ja kollegiaalinen tuki. Helsingin II normaalikoulun lisäksi tärkeitä koulun yhteistyökumppaneita ovat olleet oma kyläyhdistys, Helsingin yliopiston biologinen tutkimusasema Kilpisjärvellä, alueen matkailuyritykset sekä eri oppilaitokset ympäri Suomen ja Euroopan.

Oppilaat ovat sijoittuneet jatko-opinnoissaan hyvin. Mainita voi muun muassa sen, että eräs oppilas on hakeutunut lukio−opintoihin Helsinkiin peruskouluaikana muodostuneiden yhteyksien seurauksena, joku Porvooseen, osa Rovaniemelle, Kolariin, Muonioon ja Hettaan. Ilman jatko-opintoja ja muuttoa paikkakunnalta ei ole jäänyt yksikään oppilas. Kilpisjärveläisten nuorten identiteetti on innovatiivisen peruskoulumallin myötä saanut sekä ”juuret että siivet”. Heille on myös muodostunut vahvat siteet omiin koulutovereihinsa, opettajiinsa, koulun henkilökuntaan ja koko Yliperän alueeseen.

 edu.fi artikkeli
lisää artikkeleita
videoneuvottelu opetuskäytössä
in english
pedagogical aspects
academic dissertation / väitös