Hyvinvointi ja terveyden edistäminen

DIABETES ENONTEKIÖLLÄ

Diabetes yleistyy Enontekiön väestössä nopeasti: Nykyään lähes joka kymmenennellä asukkaalla on kakkostyypin diabetes ja joka viidennellä poikkeava sokeriaineenvaihdunta. Raskauden ajan diabetes on lisääntynyt vielä nopeammin, lähes kolmasosalla odottavista äideistä verensokeriarvot ovat koholla. – Tämä suuntaus on huolestuttavaa, koska diabetes lisää riskiä sairastua sydäninfarktiin ja aivohalvaukseen noin viisinkertaiseksi. – Diabetes tyyppi 1 on lapsuudessa alkava insuliinipuutostauti, jonka hoito ja seuranta tapahtuu pääasiassa Lapin keskussairaalassa. Sitä sairastavia kunnassa on noin 2 %.

Muuttuneet elintavat ovat suurin syy diabetessairastavuuden lisääntymiseen. Ylipaino ja keskivartalolihavuus yleistyvät ja liikunta jää liian vähiin. Tämän päivän ravinnon määrä ei vastaa kulutusta eikä se aina ole laadultakaan paras mahdollinen. Tyydyttyneen rasvan ja nopeasti imeytyvien hiilihydraattien määrä on liian suuri. Ennen elettiin luontaistaloudesta ja liikuttiin paljon. Nykyään lähes joka paikkaan mennään konevoimin: autoilla, moottorikelkoilla ja mönkijöillä.

Enontekiöllä on sukuja, joissa diabetekseen sairastuvuus on perinnöllisesti erittäin korkeaa. Tutkijoiden mukaan niin sanottu insuliiniresistenssi auttoi näitä sukuja muinoin selviytymään pitkiä aikoja niukalla ruoalla karuissa olosuhteissa. Tänä päivänä on jatkuvasti saatavilla energiapitoista ravintoa, jonka takia oman insuliinin teho loppuu varhain ja kehittyy kakkostyypin diabetes.

Säännöllisellä liikunnan lisäämisellä ja painon hallinnalla voitaisiin estää ja hidastaa diabeteksen lisääntymistä merkittävästi. Sykettä kohottavaa ja hengästymistä aiheuttavaa liikuntaa tulisi harrastaa ainakin 4-5 kertaa viikossa vähintään puoli tuntia. Liikunta voi olla mitä tahansa fyysistä työtä eikä sen tarvitse olla yhtäjaksoista. Jo 5 prosentin painon pudottamisesta on hyötyä.

Diabeteksen varhainen toteaminen on todella tärkeää, jottei hoitamaton sairaus ehtisi aiheuttaa jo pysyviä elinvaurioita. Jokaisen aikuisen kannattaisi täyttää diabetesriskitesti. Kyselylomakkeita saa Hetan ja Karesuvannon terveysasemien vastaanotoilta ja niitä löytyy netistä (http://www.diabetes.fi/riskitesti). Jos pistemäärä on yli 14, niin kannattaisi varata aika lääkärin vastaanotolle tai olla yhteydessä diabeteshoitajaamme Niina Kotavuopioon, joka työskentelee Hetan terveysasemalla. – Jos ilmenee poikkeavaa väsymystä, janottamista, runsasta virtsaamista tai laihtumista, niin verensokeri on syytä tarkistaa. Sokerirasitus on paras diagnostinen koe, mutta jo paastoglukoosiarvo yli 7 mmol/l on viite sokeritaudista. Normaali paastoverensokeriarvo on alle 6 mmol/l. Diabeetikon sokeritasapainon seurannassa käytetään GHbA1c-määritystä, jonka normaali viiteyläraja on 6 %. Jos äidillä raskauden aikana on verensokeri ollut koholla, niin hänen tulisi vuosittain käydä sokerirasituskokeessa.

Kakkostyypin diabeteksen hoidossa elintapamuutokset ovat tärkeintä, etenkin ruokavalion tarkistus, liikunnan lisääminen, painon hallinta ja tupakoimattomuus. Verenpaine ja rasva-arvot on syytä saada hyvään hoitotasoon, jotta valtimosairauksien kokonaisriskiä saadaan alennettu mahdollisimman paljon. – Verensokerin omaseuranta on usein tarpeen. Mittareita saa lainaan terveysasemilta ja opastuksen niiden käyttöön. – Lääkehoito on kehittynyt nopeasti ja nyt markkinoille on tullut uusia suolistohormonien kautta vaikuttavia valmisteita. Yleensä kakkostyypin diabeetikon hoito aloitetaan metformiinillä, mutta usein joudutaan lisäämään lääkitystä ja siirtymään ainakin osittain insuliinihoitoon.

Silmänpohjien kuvaus diabeetikoille suoritetaan noin 3 vuoden välein, mutta jos on jo silmänpohjamuutoksia, niin sitten tiheämmin. Diabeetikkojen lääkärin vastaanotot yritetään järjestää 1- 2 vuodessa, mutta jos on huono hoitotasapaino, niin sitten useammin.

Lääkäri Yrjö Perkkiö

Sivukartta: