06.09.2012

ENONTEKIÖN KUNNANJOHTAJA: YMPÄRISTÖMINISTERIÖ JA METSÄHALLITUS TULKITSEVAT KANSAINVÄLISTÄ BIODIVERSITEETTISOPIMUSTA VÄÄRIN

Enontekiön kunnanjohtaja Mikko Kärnän mukaan ympäristöministeriö ja Metsähallitus tulkitsevat väärin biologista monimuotoisuutta koskevaa YK:n yleissopimusta eli niin kutsuttua biodiversiteettisopimusta. Kyseisen sopimuksen artiklassa 8j todetaan, että ”sopimusosapuolena olevien valtioiden tulee kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kunnioittaa, suojella ja ylläpitää alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen sellaista tietämystä, keksintöjä ja käytäntöä, joka sisältyy biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta perinteisiin elämänmuotoihin ja edistää ja laajentaa niiden soveltamista mainittujen yhteisöjen luvalla ja myötävaikutuksella sekä rohkaista tietämyksestä, keksinnöistä ja käytännöstä saadun hyödyn tasapuolista jakoa”.

Metsähallitus toteuttaa saamelaisten kotiseutualueella maankäytön suunnittelussa biodiversiteettisopimusta noudattaen vapaaehtoista Akwé: Kon ohjetta, joka on laadittu alkuperäiskansa- ja paikallisyhteisöjen perinteisesti asuttamilla ja käyttämillä maa- ja vesialueilla olevien hankkeiden vaikutusten arviointia varten. Metsähallitus soveltaa ohjetta puhtaasti saamelaisnäkökulmasta jättäen huomiotta muut artiklassa 8j mainitut paikalliset yhteisöt.

– On hyvin valitettavaa, että ympäristöministeriö ja Metsähallitus ovat päättäneet tulkita kansainvälistä YK:n yleissopimusta näin yksisilmäisesti. Enontekiön kunnan nykyinen kulttuurinen tila on rakentunut vuosisatojen aikana porotalouden, maanviljelyksen, eränkäynnin, luontaiselinkeinojen ja kestävän kehityksen mukaisen luontomatkailun perustalle. Akwé: Kon ohjeiden soveltamisessa tulisi huomioida myös muut paikalliset yhteisöt, kuten lapinkyläyhdistykset, kyläyhdistykset sekä perinteistä elämäntapaa harjoittavien ihmisten edustajina esimerkiksi kalastusalueet ja metsästysseurat, tasavertaisina ryhminä Saamelaiskäräjien ja muiden saamelaiskulttuurin edustajien rinnalla. Myös Enontekiön kunnan voidaan katsoa olevan paikallinen yhteisö, Kärnä toteaa.

Kärnän mukaan Metsähallitus ei myöskään huomioi riittävällä tavalla matkailua yhtenä perinteisenä elinkeinona poronhoidon ja eri luontaiselinkeinojen rinnalla.

– Lapin matkailuhistorian mukaan nykyisen Lapin läänin alueella alkoi liikkua ulkomaalaisia tutkimus- ja löytöretkeilijöitä sekä matkailijoita jo 1500- ja 1600-luvuilla. Matkailijoiden määrä alkoi kasvaa 1700-luvun lopulta lähtien. Matkailuelinkeino on olennainen osa Enontekiön paikalliskulttuuria niin saamelaisesta kuin suomalaisestakin näkökulmasta. Tämä historiallinen matkailuelinkeino on perustunut nimenomaan kestävän kehityksen mukaiselle luontomatkailulle, ja sen perinteitä useat enontekiöläiset yrittäjät jatkavat tänäkin päivänä, sanoo Kärnä.

Biodiversiteettisopimuksen tulkinnan tarkastaminen voisi Kärnän mukaan tuoda ratkaisun Ylä-Lapin maakiistaan, joka liittyy kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksen numero 169 ratifiointiin. Kärnän mielestä sopimuksen ratifiointivalmistelut tulisi keskeyttää sopimuksen ollessa Suomen olosuhteissa selkeästi ristiriidassa biodiversiteettisopimuksen artiklan 8j kanssa.

– Esimerkiksi maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössä hallituksen esityksestä metsästyslaiksi todetaan, että metsästys on vanhastaan ollut osa suomalaista kulttuuria ja siten metsästykseen liittyy paljon perinteitä, joiden muotoutumiseen ovat eri aikoina vaikuttaneet yhteiskunnallisissa oloissa, riistaeläinkannoissa ja pyyntimenetelmissä tapahtuneet muutokset. Osaltaan tämän linjauksen mukaisesti on myös säilytetty Pohjois-Suomen kuntien kuntalaisten vapaa metsästysoikeus valtion mailla. Valiokuntamietinnön ja metsästyslain mukaisesti metsästyksen voidaan katsoa olevan sellainen osa paikallisten yhteisöjen perinteistä elämäntapaa, joka nauttii biodiversiteettisopimuksen artiklan 8j mukaista suojaa, toteaa Kärnä.

– Suomen kansallinen lainsäädäntö tunnustaa saamelaiset alkuperäiskansaksi ja tämän statuksen myötä ainoastaan saamelaiset olisivat esimerkiksi maaoikeuksien edunsaajina, mikäli ILO-sopimus ratifioitaisiin. Sopimuksen ratifiointi asettaisi muut paikalliset yhteisöt ja niiden perinteet, joiden myös kuuluisi nauttia biodiversiteettisopimuksen mukaista suojelua, selkeästi eriarvoiseen asemaan lain tarkoittamiin saamelaisiin nähden, sanoo Kärnä.

Ongelmat biodiversiteettisopimuksen tulkinnassa tulivat esille kunnan valmistellessa Metsähallitukselle lausuntoa hiljattain laaditusta Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelmasta. Enontekiön kunnanhallitus käsittelee lausuntoehdotusta seuraavassa kokouksessaan 13.9.2012.

Lisätietoja:

kunnanjohtaja Mikko Kärnä, Enontekiön kunta, 040 143 8941

Takasin edelliselle sivulle

Sivukartta: