01.02.2013

ENONTEKIÖN KUNNAN MEDIATIEDOTE 31.1.2012: ENONTEKIÖN UUSI KUNNANHALLITUS PÄÄTTI KANNANOTOSTA SAAMELAISKÄRÄJÄLAKITYÖRYHMÄLLE

ENONTEKIÖN UUSI KUNNANHALLITUS PÄÄTTI KANNANOTOSTA SAAMELAISKÄRÄJÄLAKITYÖRYHMÄLLE

Enontekiön uusi kunnanhallitus kokoontui kunnanvaltuuston järjestäytymiskokouksen jälkeen ja antoi kannanottonsa työryhmälle, joka tarkastelee lain saamelaiskäräjistä muutostarpeita. Kunnan edustajiksi työryhmän 5.2. Inarissa järjestämään kuulemistilaisuuteen on nimetty kunnanvaltuuston puheenjohtaja Seppo Alatörmänen ja kunnanjohtaja Mikko Kärnä. Kunnanhallituksen kannanotto hyväksyttiin äänestyspäätöksellä 5-2.

Kannanotossaan kunnanhallitus toteaa, että ei voida pitää mahdollisena sitä kehityskulkua, jossa kunta siirtäisi tai sen edellytettäisiin siirtävän kunnan tai sen asukkaiden asioita saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon piiriin. On perustuslakikysymys, mikäli kunnan itsehallinnon ja sen toimialan kannalta keskeisiä lähtökohtia heikennetään. Kunnan näkemyksen mukaan lakia saamelaiskäräjistä tarkasteltaessa on edelleen ja erityisesti turvattava saamelaisalueen kunnille kunnalliseen kehittämiseen kuuluva kaavoitusvalta sekä itsenäinen elinkeinojen kehittämispolitiikka eikä yhdenkään kuntalaisen oikeutta elämiseen, yrittämiseen ja ympäröivän luonnon hyödyntämiseen voida heikentää lain saamelaiskäräjistä tai minkään muun lain muuttamisen nojalla.

Pääministeri Kataisen hallitus selvittää parhaillaan ILO-169 yleissopimuksen ratifiointiedellytyksiä. Enontekiön kunta vastustaa ja näkee tarpeettomana koko ILO-169 yleissopimuksen ratifiointiprosessin, mutta saamelaismääritelmän muuttamisen tulisi olla oleellinen osa ratifiointiedellytysten selvittämistä. Suurin ongelma on pääosin kieliperusteinen määritelmä saamelaisuudesta, josta edelleen johdetaan alkuperäiskansaan kuuluminen. Suuri osa erityisesti saamelaisalueen ulkopuolella asuvista saamelaisista ja myös lapinkylien alkuperäisten asukkaiden, lappalaisten, jälkeläisistä on jäänyt tällä perusteella alkuperäiskansan määritelmän ulkopuolelle. Kieliperusteinen saamelaisuuden määrittely on erotteleva ja syrjivä sekä ihmisoikeuksien kannalta kestämätön eikä menneisyydessä tapahtunut kielenvaihto saisi rajata henkilöä nykyisyydessä alkuperäiskansan ulkopuolelle.

Saamelaisuuden uudelleenmäärittelyn lisäksi kunnanhallitus pitää tärkeänä, että lakia saamelaiskäräjistä tarkasteltaessa tarkasteltaisiin koko saamelaisalueen maantieteellisestä ulottuvuutta uusimman tutkimuksen nojalla, joka on osoittanut lapinkyläjärjestelmän kattaneen lähes koko Lapin Utsjoelta aina Kuusamoonkin saakka.

”Saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon turvaaminen on äärimmäisen tärkeää, mutta lain saamelaiskäräjistä muuttaminen ei saa heikentää kuntademokratiaa, kunnallista päätäntävaltaa tai ihmisten yhdenvertaisuutta saamelaisalueen kunnissa. Enontekiön kunnanhallitus pitää myös tärkeänä, että saamelaismääritelmä ja saamelaisalueen maantieteellinen ulottuvuus määritettäisiin todellisen asutushistorian mukaiseksi ja luotaisiin tätä kautta menettely, jonka puitteissa jokaisella alkuperäisväestöön kuuluvalla olisi mahdollisuus identifioitua alkuperäiskansaksi. Nykyisellään tämä on mahdotonta kuten esimerkiksi tohtori Erika Sarivaaran väitös statuksettomista saamelaisista osoittaa.” toteaa Enontekiön kunnanjohtaja Mikko Kärnä.

Saamelaiskäräjät on omassa alustavassa kannanotossaan työryhmälle vaatinut polveutumiskriteerin poistamista saamelaismääritelmästä sekä esittänyt, että valitusoikeus korkeimpaan hallinto-oikeuteen koskien saamelaiskäräjien hallituksen tai sen vaalilautakunnan tekemää vaaliluettelopäätöstä poistettaisiin ja viimeisenä valitusviranomaisena olisi saamelaiskäräjien hallitus. Saamelaiskäräjät myös haluaa toimivaltaansa laajennettavan lain 5§:n muutoksella. Enontekiön kunta ei näe saamelaiskäräjien esittämiä muutoksia oikeansuuntaisena kehityskulkuna.

Lisätietoja:

Kunnanjohtaja Mikko Kärnä P. 040 143 89 41

Takasin edelliselle sivulle

Sivukartta: