29.11.2012

ENONTEKIÖN KUNNAN MEDIATIEDOTE 28.11.2012 / KÄSIVARREN KANSALLISPUISTOLLA VAKAVIA VAIKUTUKSIA KÄSIVARREN YRITTÄJIEN TOIMINTAAN

KÄSIVARREN KANSALLISPUISTOLLA VAKAVIA VAIKUTUKSIA KÄSIVARREN YRITTÄJIEN TOIMINTAAN

Käsivarren kansallispuiston jatkovalmistelulla on Käsivarressa ja Kilpisjärvellä jo nyt kovia vaikutuksia. Yrittäjien ja heidän perheidensä huoli tulevaisuudesta on suuri.

Käsivarressa toimii reilut kymmenen safariyritystä, joiden tarjoamiin palveluihin kuuluvat moottorikelkkasafarit, moottorikelkkakuljetukset maastossa sekä lentokuljetukset tunturiin. Suunnitellun kansallispuiston alueella järjestetään keväisin ja kesäisin kalastusmatkoja tunturijärville sekä syksyllä opastettuja riekkojahteja. Yritysten liikevaihdosta 30 – 100 % tulee näistä palveluista. Yrityksissä työskentelee yrittäjien lisäksi niin paikallisia kuin sesonkityöntekijöitäkin.

Edellä mainittujen palveluiden päivähinnat henkilöä kohden ovat keskimäärin 100 €. Tämän lisäksi omatoimiset kelkkailijat kuluttavat polttoaineeseen ja lupamaksuihin huomattavia summia päivässä ja ovat valmiita maksamaan heille tarjottavasta majoituksesta sekä ravintolapalveluista. Vertailun vuoksi on hyvä huomata, että Metsähallituksen kävijätutkimuksen mukaan kansallispuistossa vierailleet käyttävät keskimäärin 66€ per henkilö koko käyntinsä aikana.

Kansallispuiston perustaminen pienentäisi yritysten liikevaihtoa tällä samalla osuudella, sillä kansallispuisto rajoittaa yritystoiminnan harjoittamista. Suurin osa yrityksistä arvio, että ne joutuvat lopettamaan toimintansa kokonaan, mikäli kansallispuisto perustetaan.

Majoitusyrittäjät arvioivat, että noin 25-60 % heidän liikevaihdostaan tulee kelkkamatkailijoilta. Ravintolapuolella arvio liikkuu suurin piirtein samoissa lukemissa. Kelkkailun kieltäminen Käsivarressa pakottaisi majoitus- ja ravitsemisalan yritykset irtisanomaan henkilökuntaansa.

Kansallispuiston ei arvioida synnyttävän työpaikkoja yrityksiin, sillä harva kansallispuistokävijä on Metsähallituksen kävijätutkimusten mukaan kiinnostunut ostamaan palveluita. Kansallispuistossa tarjottavia palveluita on myös rajoitettu, sillä esimerkiksi opastetuilla retkillä ei voi yöpyä autiotuvilla. Kansallispuisto ei loisi riittäviä määriä korvaavia työpaikkoja, mikä todennäköisesti johtaisi perheiden poismuuttoon Kilpisjärveltä.

Paikalliset yrittäjät arvioivat myös, että moottorikelkkareittien sulkemisen ja kalastuksen sekä metsästyksen rajoittamisen myötä Kilpisjärven kävijämäärä vähenee. Tämä vaikuttaa suoraan kaikkien palveluiden tarjontaan. Yrittäjien oman arvion mukaan kelkkailijat käyttävät muita enemmän rahaa ostoksiin ja palveluihin. Reittien sulkeminen Käsivarren alueella lisää myös paineita Kilpisjärven kylän lähialueella kelkkailuun, joka lisää häiriöitä lyhyiden hiihtoreittien varrelle.

Kyselyn paikallisille yrittäjille tehneen Enontekiön Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Elina Vammavaaran mukaan vastauksissa käy ilmi yrittäjien todellinen hätä yritystoiminnan, perheen ja koko kylän tulevaisuuden puolesta. On myös huomattava, että kansallispuiston perustaminen rajoittaa yleensä myös kaikkien paikallisten ihmisten oikeuksia ympäröivän luonnon kestävään hyödyntämiseen mahdollisine metsästys- ja kalastuskieltoineen.

Enontekiön kunnanjohtaja Mikko Kärnä korostaa, että suorien vaikutusten lisäksi Kilpisjärvelle kohdistuu muita vakavia uhkia. Kaavoitus- ja kehittämistyö hankaloituu, sillä tonttimaan arvo saattaa laskea, kun nykyisin tärkeää vetovoimatekijää eli kelkkailua rajoitetaan. Uusia investointeja ei voi odottaa toteutettavan selvitystyön aikana, sillä yritykset ja rahoittajat odottavat nyt eduskunnan päätöstä. Jo nyt on tiedossa, että rahoittajat ovat kyseenalaistaneet hankkeiden tarkoituksenmukaisuuden kansallispuistokaavailuiden myötä.

Työpaikkojen vähenemisen vuoksi reilun sadan asukkaan Kilpisjärvellä muutaman perheen poismuutto tarkoittaisi suurta muutosta myös lasten päivähoito- ja koulupalveluihin. Kunnanjohtajan mukaan on hyvin arveluttavaa viedä jatkovalmisteluun hankkeita, joilla ei ole takanaan paikallista hyväksyntää.

Kunnanjohtaja Kärnä painottaa, että luontoarvot ja Käsivarren erityinen luonto ovat Enontekiön kunnalle ja sen matkailulle erittäin tärkeitä. Kansallispuistolla ei kuitenkaan koeta paikallisesti saavutettavan minkäänlaista lisäarvoa luonnolle, sillä alue on jo nyt kokonaisuudessaan suojeltua erämaa-aluetta, jonka käyttö on rajoitettua. Kärnä on huolissaan myös Metsähallituksen resursseista, sillä jo nykyisellään alueen tupaverkoston ylläpito on haastavaa ja kansallispuistossa kriteerit ovat vielä kovemmat. Myös Pallas-Yllästunturin kansallispuiston tupaverkostoa ja huoltotöitä halutaan keventää tulevaisuudessa.

Kärnän mukaan tässä vaiheessa onkin paikallaan kysyä, kuinka ahtaalle valtio haluaa toimenpiteillään syrjäseutujen ihmiset ajaa? Eläminen syrjäseuduilla ilman työtä ja toimivia peruspalveluita on mahdotonta. Kuka kantaa vastuun, mikäli Kilpisjärven kylän matkailuyrittäjät joutuvat kansallispuiston myötä lopettamaan liiketoimintansa ja mikäli vireä sekä kehittyvä kylä autioituu?

Lisätietoja:
Mikko Kärnä, Enontekiön kunnanjohtaja, 040 1438 941
Elina Vammavaara, Enontekiön Kehitys Oy, 0400 132 798

Metsähallituksen tutkimuksia:

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kävijätutkimus https://publications.theseus.fi/handle/10024/28651
Kilpisjärven luontotalon asiakastutkimus 2009 http://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/230

Takasin edelliselle sivulle

Sivukartta: