18.06.2013

ENONTEKIÖ HYVÄKSYI TILINPÄÄTÖKSEN JA ANTOI SUUNNITTELURAAMIN – KUNNANJOHTAJA VAATII ARKTISEN STRATEGIAN MUKAISIA TOIMIA VALTIOLTA

Enontekiön kunnanvaltuusto hyväksyi maanantaisessa kokouksessaan Kilpisjärvellä Enontekiön kunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen. Kunta saavutti vuonna 2012 pääpiirteissään kaikki asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet tilinpäätöksen osoittaessa noin 0,2 miljoonan euron ylijäämää. Toimintamenot kasvoivat edellisvuonna 6,1 prosenttia, joka on kasvuprosenttina korkeahko. Toimintamenojen kasvuun vaikuttivat merkittävimmin Muonion-Enontekiön kansanterveystyön kuntayhtymän ja Lapin sairaanhoitopiirin menolisäykset.

Tilinpäätös osoittaa Enontekiön kunnan lainakannaksi 4,4 miljoonaa euroa eli noin 0,47 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2011 ja taseeseen kertynyt kumulatiivinen ylijäämä nousee nyt 0,25 miljoonaan euroon. Kunnan lainakanta asukasta kohden on 2363 € ja se on alle seutukunnallisen keskiarvon. Kunta joutuu ottamaan uutta lainaa kattaakseen uudet investoinnit sekä vanhat lainanlyhennykset ja lainakanta tulee kasvamaan maltillisesti myös tulevina vuosina.

Verotuloja kertyi 0,25 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän. Edellisvuoteen verrattuna verotulot kasvoivat 10 prosenttia ja valtionosuudet 5,5 prosenttia. Vuosikatteeksi muodostui 0,5 miljoonaa euroa eli 0,2 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Vuosikate kattaa poistot. Negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä Suomessa on noin 60 ja negatiivisen tuloksen tehneiden kuntien lukumäärä on huomattavasti tätä suurempi.

Enontekiön kunnanvaltuusto antoi kokouksessaan myös talouden suunnitteluraamin vuodelle 2014, joka on 1,5 prosenttia suurempi kuin vuoden 2013 talousarvio. Pelkästään palkankorotusten ollessa arviolta 2,4 prosenttia, on raamia pidettävä äärimmäisen tiukkana.

Enontekiön kunnanjohtaja Mikko Kärnä on erityisen tyytyväinen verotulopohjan positiivisesta kehityksestä, mutta on huolissaan tulevaisuudesta ja valtionosuuksien supistumisesta. ”Kunta kykenee selviämään tulevaisuuden haasteista etupainotteisella talouden ja toimintojen suunnittelulla sekä tiukalla menokurilla, mutta valtio on ajamassa kuntia ahtaalle. Valtionosuudet supistuvat vuosi vuodelta ja kunnille osoitetaan valtion taholta jatkuvasti lisää tehtäviä. Mikäli tämä linja jatkuu, ei edes nykyisiä palvelurakenteita kyetä tulevaisuudessa varsinkaan syrjäseuduilla säilyttämään.”

Kunnanjohtaja ihmettelee, miksi valtio ei panosta Lapissa kuntien elinvoimaisuuteen. ”Suomelle on luotu uusi arktinen strategia, jossa todetaan arktisen alueen painoarvon olevan merkittävässä kasvussa ja avainasemassa ovat tällöin nimenomaan Suomen pohjoisimmat alueet. Ollakseen uskottava arktinen toimija tulee Suomi pitää asuttuna koko arktiselta alueeltaan, jossa uuden talouskasvun avaimet tällä hetkellä piilevät. Strategian peruslinjaukset ovat hyviä, mutta valtion toimet tuntuvat valitettavasti olevan pitkälti päinvastaisia ja varsinkin pohjoisessa kunnat ovat suurissa vaikeuksissa valtionosuusleikkauksien ja uusien tehtävien myötä, sillä talouden liikkumavara on muutoinkin pieni. Valtion tulisi harkita, tarvitaanko näiden arktisten kuntien osalta erillistä lainsäädäntöä, jolla taataan näiden alueiden kunnille riittävä rahoituspohja sekä luodaan edellytykset kuntien elinvoimaisuuden vahvistamiselle. Suomen on korkea aika ryhtyä tekemään arktista aluepolitiikkaa, sillä ilman sitä menetämme väistämättä ne mahdollisuudet, joita tämä alue tarjoaa. Joitain askelia oikeaan suuntaan on otettu, mutta ne eivät ole likimainkaan riittäviä.”, toteaa Kärnä.

Lisätietoja:
Mikko Kärnä, Enontekiön kunta, kunnanjohtaja P. 0401438941

Takasin edelliselle sivulle

Sivukartta: